Pelkät nahka -pläägät.

Oli aikamoiset perhoset jalassa, eiku mahassa - vähän kuin ekaa kertaa vapailla kantapäillä mäkeen suunnattaessa muutama vuosi takaperin - tänään kun tuuppasin ekaa kertaa nahkamonoilla kohti Talmaa. Monot ovat muutenkin lojuneet tuossa lattialla syystä, ettei sopivia siteitä ole oikein löytynyt seuraksi, mutta eilen illalla kyllästyin vartoiluun ja ylimääräiset rotten cobrat asentui nahkamonojen kavereiksi suunnitelluille K2 Totally Pisteille. Suksilla on mittaa joku pari meetteriä enkä värkeillä ole koskaan laskenut metriäkään, vaikka sainkin sukset ekojen tellumonojen kylkiäisinä. Eihän noissa suksissa nykypäivän stantardeilla ole muuta huokutusta kuin über-jepa-bonari-grafiikat - nimittäin liekit... Varmaan jopa (jepa) edesmennyt shane ämceeconkey olisi ollut moisista lieskoista innoissaan - sen vertta räädit kuviot on kysessä....?  

Jokatapauksessa (vaikkakin) välineistön ollessa näinkin räädit, pääsin mäkeen. Voi veljet kun olo oli kuin olisi armeejan puulankuilla lähtenyt tuuppaamaan mäkeä alas, sillä erolla että suksissa on hemmetin terävät kantit. Ja voihan veljet, kun kovasti laskevasta miekkosesta tulikin yht'äkkiä hidas jarru.... Ei sen puoleen, kyllähän sukkapuikkosuksilla ja nahkamonoilla pääsee kovaa, mutta väitän että saattaa myös kuolla. Laskiessa kun ei parane nukahtaa hetkeksikään, ainakaan kesken käännöksen tai vaihdon. JOs nukkuu niin herra "grimreaper" eli kuolema ite tulee ja hakee pois - tai ainakin kaataa. Eihän siinä, spekuloidaan lisää laskemista hepposilla vehkeillä tuonnempana - suosittelen ensimmäisen 2-tuntisen horjumisen jälkeen nahkakenkä-ekskursiota kaikille nyky-telemarkjanttereille, joilla ei ole taustaa moisilla laskemisesta. On meinaan avartava kokemus ja nahan taian kun oivaltaa niin noilla nykysuksilla ja monoilla elämä tuntuu taas melko helpolta ja samalla pystyy ehkä tulevaisuudessa rippaamaan pikkasen kovemmalla temmolla niitä putikkakenturoitakin...?

Ei muuta ku loppiaista ja menkää mäkeen, vaikkakin (jokatapauksessa) huomenna on rinteessä ruuhkaa. Muuten  pokkari oli taskussa nahkakommelluksissa (pysyi ehjänä) ja onnekseni törmäsin kaikille Engelbergistä (vähän niinkuin teeveestä) tuttuun peetteriin joka hieman suostui kuvaamaan pokkarilla horjumisesta videomateriaalia - kiitos P. ja muille olkaa hyvät - laatu on hirveää;

hianot sukset - YEAH!