Ryhmähän ei kuitenkaan lannistunut, vaan varhaisesta aamustartista johtuen edessä oli vielä pitkä päivä aikaa, joten matkanjohtaja A.Ruohonen päätteli, että nyt mennään bussilla mahdollisimman kauas ja toiselle puolen laaksoa - suunta siis Rinerhorniin. Ja nyt täytyy vähän itteensä kehua, mutta se oli hyvä päätös. Nimittäin bussinmatkan päässä taivaassa oli juurikin tuon pienemmän hiihtoalueen mentävä reikä ja näkyvyys mitä mahtavin ja aurinkoakin maisteltiin muutamaan otteeseen. Jopa alueen reeriderit olivat iskeneet pelipaikoille korjailemaan puutereita veks. Meikäläinenkin kävi sukkapuikoilla vähän ottamassa tuntumaa rinteiden ulkopuolelle, mutta epätaisaiset pohjat ja laihat sukset rankasi vaikeudellaan kovasti ja taas muistui mieleen, että rokkeriläskeillä vedellessä perussuksimiehestä tulee suksimies potenssiin 5, ainakin.... Eli se siitä itsetunnosta ja luottamuksesta omiin kykyihin - eipäs kuitenkaan synkistellä vaan nyt tulee kuvia;
Anni pukkaa Rinerhornilla ja vauhdilla!
Siitä panoraamaa Parsennilta kohti Davosia - ei hassumpaa kylämeininkiä.
Meikäläinenkin on mäjessä - Anni kuvas
Aurinkoa kansalle - edes vähän kiitos!
Kyllä sitä välillä vähän suo vetää Güntheri-carvinkia.
Tähän on hyvä lopetella tältä päivältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti