Reissussahan oltiin poikain kanssa neljään pekkaan Arskan, Ville, Valtterin ja meikäläisen voimin yhdellä autolla ja voin kertoa, että vaikkakin meikäläisen "yks-piste-äkäseen" Vekkuliin lyötiinkin boksi katolle, niin ei sitä rompetta ihan hirveesti enempään olis tohtinu mukaan ottaa - ehkä olis mahtunu, mutta etufillarit olisi saattanu nousta pahimmissa paikoissa ilmaan tms. Kilometrejä kertyi aika tarkkaan 2500, eli ei mitenkään holtittomasti ja keskikulutus jäi obeliksissa 7,2L/100km (WOOT?) ja renkaatkin pysy tällä kertaa ehjänä.
Budjetista sen verran, että koska ja kun meidän alkuperäinen suunnitelmamme mennä viettämään Turtagron hotelliin ensimmäinen viikonloppu (olis ollu homokallis), meni mönkään takatalven takia, niin vaikka kuinka koitin laskea menoja yhteen ja saada kasaan isoa summaa - en siinä onnistunut. Suurinpiirtein 400-450€/ukko/viikko tuolla viikon reissulla tuhraantui rahhoo, vaikkei mitenkään sniiduilti. Vaan eipä mene hissilippuihin ja ravintolamäiskeisiin rahhoo kun jäpittää tuohon aikaan keväästä Strynin laakso perukoilla. Ja näin enempää tuon alueen majoitustarjonnasta tietämättä, voin suositella rennon rempseälle reissuköörille Nygård Campingin mökkejä, hinta/laatu oli kohdallaan, eikä mäkeenkään o pitkä matka Vidseterin möllöttäessä melkein suoraan yläpuolella pikku serpotien päässä. Välillä vähän kuvia ettei mee ihan lukemiseksi...
Terassin vuori - ei pahat maisemat Nygårdin mökistä.
Valtteri kurvaa kevätsohjoa nukenin alapuolella vimosena päivänä.
Arska rännissä.
Ville liimaa suksia hankeen - toiset ne ajelee takapenkiltä.
Suksipäiviähän meillä kertyi reissussa 5kpl - tai oikeastaan neljä, koska lähtöpäivänä käytiin kuvailemassa Nukenin alapuolella pikkukivoja kurveja, eli mitä tuossa yläpuolella näkyy. Käytiin siis noina neljänä päivänä töhöttämässä Nuken, Saetreskarsfjellet x 2 ja Skridulaupen. Noista etiryismaininta keskimmäiselle, koska on aivan nerokas suoraan tieltä lähtevä muutaman tunnin nykäsy. Nukenille ja Skridulaupenille joutu näkemään pikkasen enemmän vaivaa.
Toukokuun puoliväli ei ehkä vielä aivan täysin ole kesähiihtoajankohta, mutta kyllä meikäläinen tykkäsi kovasti. Varsinkin Nukenin keikautus yllätti positiivisesti, koska bouttiarallaa puolet laskusta oli joko pyydää tai pakkaslunta - liimaa ei tullut sillä keikalla vastaa laisinkaan.
Skinnailusta sen verra, kun olin nyt ensimmäisellä varsinaisella kinittelykeikallani, niin huomioitavaa tuossa nitkutteluhommassa on kyllä ehdottomasti itsekuri ja jos sitä ei hirveästi ole niin sen kehittäminen. Vaikka kuinka monta kertaa mielessä kävisi ympäri pyörähtäminen nousuvaiheessa ja jo noustun mäjen laskeminen alas, niin kyllä se vaan kannattaa jatkaa ja jatkaa, jos vaan olosuhteet sen antavat myöten.
Varsinkin Nukenin laskeminen on kokonaisuudessaa meikäläisen toistaiseksi hienoimpia laskupäiviä, koska se hela-hoito on itse ansaittu ja kuorrutuksena vielä alastulo oli täyttä timangia!
Tulevaisuuden skinnailureissuja silmällä pitäen (ellei tässä nyt iske joku älytön kuntokuuri ja maratoonitreeni päälle) niin meikäläisen pitää kyllä suunnitella meiningit sen pohjalta, että välipäiviä mahtuu mukaan ihan vaan jalkojen lepuuttamisen vuoksi, eikä vaan krapulointiin. Oli Skridulaupenin nousu ja laskukin kivaa, mutta kyllä se hieman sylettää koko päivä nitkutella ylös ja topin pilvisyyden vuoksi lasku onkin melkoista loivaa lentokentän lojottelua - ei siinä, kyllä se soffalla lojumisen voittaa... Eikai tässä muuta sitten Norjan keikasta - jos jollain on jotain kysyttävää niin kommentoikaa tai laittakaa emailia - oli mukava taas kirjoitella juttuja tämä laskukausi ja eiköhän syksyllä päästä taas alamäkitouhujen pariin? KATTELLAAN!
Jullit scouttailee Oooooppelilla mäkiä.
Autoilu norjassa on vaiherikasta ja kliffaa.
KOrpo!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti