No eipä siinä, ukot ympäri ja metästämään siis puoli yksitoista kämppää Lommista jottei jouduta autossa huilaamaan. Sängyt hoitu ja aamusta kutosen jälkeen kärppänä ylös jotta päästään kasin korville takasin puomille ja ajelemaan perille - no eihän se menny taaskaan niinko StörmsÖÖssä... Puomin ohitte tuupattiin kyllä, mutta auramies tuli vastaan ja kehotteli vetämään pirssin ympäri kun myräkkää on edessä päin.
Eipä siinä, taas auto ympäri ja navigaattoriin Stryn. Muutaman tunnin köröttelyn jälkeen juipit olivat yks-kaks Nygård campingissa päivää aikasemmin kun olis tarkotus ja kinnejä liimailtiin ja leikkailtiin sivakoihin. Nokka taas kohti yläilmoja ja määränpäänä jotain jalkoja avaavaa matskua ensimmäisen päivän kunniaksi. Mäjeksi osui arpapallosta Saetreskarsfjellet eli norjan ainoa lumivyöryjen tutkimista varten instrumentein varustettu mäki. Näkyvyys oli mitä oli joten verttiä tuli bouttiarallaa noustessa 460meetteriä tunnin nousulla. Laskukin oli jees heikosta näkyvyydestä huolimati ja tottahan toki homma päättyi liimalumipesukoineisiin alapäässä. Ja jalassa olivat ensi kertaa Downit ja samalla tuli korkattua alppivermein suorittettu kinikeikka. Alla fotoja ja videota varmaan huomenna.
Tukholmassa tärkeimmät autoon
Maanteiden ritarit.
HAHA, purjevene!
Alapeukku aamupuomin perään - FUUUU!
Strynin kesäkeskus avaa vasta parin viikon päästä joten tätä ylemmäs ei sillä suunnalla vielä piäse.
leikkaa liimaa.
juna.
tonne.
Hoo moilane ja DOWNIN syndrooma
Ville ja kamerapää. ja littipeukut.
Mäkeen tuikattiin parin tunnelin välistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti