Urbaanit pauderit 12/13 VOL.1!

Heipparallaa sano! Männä perjantaina nimikkomyrsky Antti teki tuhojaan ja jälkiään eteläsuomessa ja sehän passasi kaimalle varsin hienosti. Lunta nimittäin kaima heitti yllättävän kivasti ruuhkasuomen päälle ja tämähän aiheutti jo pientä puuteripaniikkia. Lauantaiaamusta piti siis tottakai lähteä tsiigaamaan pelipaikat, eli Malinkartanon jätemäki sekä Paloheinän hiihtoparatiisi, tällä kertaa siis auton nokka käännettiin kohti etelää!

Harri Maltsun topissa urbaanihiihtomaisema taustallansa

Maltsuun saavuttaessa paniikki valtasia miehiä entisestään, nimittäin portaissa ennen meitä paineli ylöspäin jo kolme ukkoa laskuvälineet olallaan - ei muuta ku vermettä jalkaan ja kiireen vilkkaa polkemaan lauta-bootpackia ylöspäin. Luntahan ei topissa ollut juuri laisinkaan vaan idästä puskenut tuuli oli kuljettanut vlakoisen kullan bäkkärille, jossa koiranputkien aiheuttamien pannujen lisäksi saatiin myös aika hyviä käännöksiäkin aikaiseksi, ainakin valokuvissa:

Ville korjaa satoa!

Pääsipä allekirjoittanutkin sivaltamaan, Harri kuvas.

Maltsun koluamisen jälkeen päätettiin ottaa taas pirssi alle lähteä ruopimaan kohti Paloheinän ylävuoristoa. Lämmittelykahvit latukahvilassa naamariin ja törmälle - jossa pulkkakansa oli valannut ensimmäisen mäen, mutta eivätpä perkuleet olleet tajunneet mennä laskemaan Paloheinän sivumaastoon. Sidecountrylla meitä odotteli suhteellisen pätevä lumipeite nurmimäen päällä, joten ei muuta kun sukset alamäkeen ja kameraa tulille.

Harza ja vilperi nousemassa uudelle kierrokselle

VILLEEEE!

Ja viimeisenä vielä päivästä videotuotos, jossa hieman korpoa ja järkkärivideoo, kannoin repussa oikein slideria, eli rensseliä oli mukana kunnolla! 

Malminkartano/Paloheinä from antti ruohonen on Vimeo.

Näyttäis vähän siltä että oli ihan hyvä päivä, vaikka ukot ovatkin vähän "out-of-focus"...

Meer schnee!

jawohl. Aikanen duuni ja sieltä sitä mukaan pois, notta kerkiää lumiapajille hetsilleen lumimyräkän aattona, eikä huomenna sitte harmita kun onkin FUUU plussaa. Elikkä suomeksi siis tiistai-iltapäivän urheilut tapahtuivat Keravan sydänmailla jälleen Keinukallio "hiihtokeskuksessa" - joka on siis HIIHTOkeskus, eli siellä hiiiihdetään tasamaata - noin niinku virallisesti. Minä siis olen epävirallinen ja kävin hiihtämässä alamäkeen.

Kaikki on nyt kartalla joten kerrataan mitä oli tarjollla... Juuri kun viimeksi avauduin heikoista vauhdeista, niin mother-nature a.k.a. luonto-äiti oli hoitanut homman kuntoon ja lumihanki mennynnä muotoutumaan siis sillä tavoin, että uuden pehmiän alla on melko kantava pohja. Meinaan siis sitä että johan kulkee suksi hienosti, eikä pelkästään takerru aluskasvillisuuteen siis. Hyvä pohja myös rohkaisee banaanimaisteria raapimaan kaikenmaailman kivikoiden ylitte kun ei enää raavi. Vedin siinä hiihtokiimoissani joku viisi kierrosta yläs ja alas eli tuli kuntoiltuakin. Samalla vielä johdin kahden kameran kuvausorkesteria ittekseni jotta kansalaisille olisi hienoo videoo ja sitä rataa. Eli siis "KYLLÄ", ihan ite oon itteeni kuvannu - katsokaas:

Malminkartanon laskiaissunnuntai.

Tarjolla oli makkaraa, kahvia, pulkkailua ja tottakai sitä eteläsuomen kultaa eli puuterilunta. Tuota lumen paskaa kun on taviaalta putoillut viime aikoina melko kivasti ja nyt suununtain suosioksi sitä tuntuu tulevan taivaalta ennätystahtiin. Jopa ajetuissa rinteissä on saattanut tänään olla ihan mukavaa lohotella isommillakin suksilla, mutta meikäläinen suuntasi Maltsuun - freerideahan sen olla pitää, SANO! Ukko oli hieman vajaakuntoinen ja sitä myöten kierokset maltsulla jäivät ainoastaan kolmeen, mutta hyvää meininkiä oli. Tuolla mäjellä olis kyllä heilahtanut komeesti koko päivä, laskematonta kun suurin osa linjoista oli ja on varmasti edelleen. Korpo kuvas taas:

Olin välillä alppituulella.

Pauder Swingrock!

Juupatijuu. Lumijumala seuraa edelleen ja nyt tuli hyvästi lunta eteläsuomeen (tai ilmeisesti koko suomeen). Joten aamuvirkku/iltatorkku paino ennen työpäivää 07:30-startilla kotoota Keinarille ja viritti kinit pohjaan ja ylämäkeen. Lunta oli tullunna paikoittain iha kivasti, mutta tuuli ja melko lähellä nollaa oleva ilmanala, olivat yhteistuumin vieneet lumesta parhaan "paudernessin". Topissa kuitenkin snögöttiä oli melkein polveen saakka  (TÄ?) joo. Laskeminen oli melko vähä-vauhtista, mutta kannatti silti mennä - nyt pitäisi tästä hoodeilta kehittää joku jyrkkä paikka samalla vertillä niin hyvä olis. Soramonttulaskut on niin tynkiä "että"... Vinkatkaa jos on knoppia  (paloheinää ja maltsua ei tarvihe mainostaa). Tein TAAS kapinapäissäni video, tällä kertaa pituutta sai hidastuksilla - KAH!

"meikä hukkuu tänne"

kulku(s)pelit.

Randonnee Swingrock

Eli tuttavallisemmin kinnailua ja parin käännöksen -mäjen laskua Keravan Keinukalliolla. Päivän pikku hiljaa pidentyessä kerkiää oikein sutjakka sälli auringonpaisteen aikaan työpäivänäkin kikkailemaan kunhan malttaa töihin mennä tarpeeksi ajoissa. Meikäläinen päätti siis käydä korkkaamassa banaaneiden skinit ja samalla laskemassa pari mäkeä Keinarilla kun kelikin on noin hieno.

"täältä tulee hirmuinen Antti!"

Sen verran loivaa tosin oli, että ilo piti repiä enempi siitä nousemisen ilosta ja kyllähän se leppoisaa touhua on, varsinkin kun nuo SDP:n käyrät sivakat ovat niin pirun kevyet ja freepivottiakin löytyy siteistä sekä karvatkin ova just eikä melkeen oikeen kokoset. Laskiessa ei enää kivet ja pohjat kolisseet vaan hanki alkaa olla sen vertta vetäytynyt, että meno oli smoothia. Pikku hötökin oli hangen päällä, muttei naamalaukauksia saanut vaikka kuinka yritti. Ja sitä paitti, jos nyt sattumalta iso dumppi putoaisi maahan niin alaosaa lukuunottamatta Keinarin profiili on kyllä turhan loiva...
Mainitsemisen arvoista on muuten vielä se, että meikäläinen on trendikkäästi siirtynyt vihdoin merinovillan ihmeelliseen maailmaan ja tänään oli alusasu jo toistamiseen päällä. Eilen siis hikoilin pikku pakkasessa Talmassa ja tänään hikoilin isommassa pakkasessa tuolla urbaanilla törmällä. Eikä se muuten ihan paskapuhetta ole mitä tuosta materiaaliasta jauhetaan, eli on hyvä, kiva, mukava, lämmin ja pysyy kuivana. Ja hintakin oli merinovillaksi halba.

Olin tänään trendikäs ja kannoin mukana kypäräkameraa, vaikkei kypärä ollunnakaan päässä:

Videoo!

läpsyti-läpsyti

toppi.

sinne suihkista vaan.

mikähän feissi tuo on - ehkä itä?

____________________________

edittiä vielä perään - kattokaas mitä Relaa pisti sharettaen fb:ssa:

Malminkartanon jätemäki...

...On aika iso jätemäki. 90meetteriä merenpinnasta ja varmaan joku Talman verran vertikaalia laskettavaksi. Kävin tänään duunin jälkeen kaverin kanssa ottamassa tyypit isosta-M:stä kun sitä mm. relaassa niin hehkutettiin eikä lumisateestakaan kovin paljoa ole vierähtänny aikaa. Kiipeeminen tuon kokoselle nypylle on jo sinällä aikamosta kuntoilua, vaikkakin kys. mäjellä onkin portaat kipuamista helpottamassa. Portaita tosin on joku bouttiarallaa 450 kpl ja talvikunnossapitämättömät askelmat laskumonoilla on melkoisemoista kuntoilua. Tänään paukut ja moti riitti kolmeen nousuun. 

Laskuja sen sijaan tuolta saisi vaikka minkälaisia. Nyt iltahämärissä ja kaupungin valojen hohkeessa ei tosin tohtinut pahimpaan ryteikköön lähteä tunnustelemaan vaan laskettiin jokainen kierros vanhan hissilinjan (yläältä katsottuna) vasemmalta puolelta, jossa kaltevuus riitti reilun polven syvyisessä ameriikan hötössäkin aika hyviin vauhteihin ja siinä vielä rokkerisukset toivat oman lisänsä surffailufiilinkiin ja kelluviin kärkiin. Lasku ja lumi oli siis hyvää - voin vaan kuvitella kunnon päivänvalossa ja korkaamattomassa hangessa sitä riemua, minkä kys. kukkula tarjoaa. 

Kyllä muuten syvässä lumessa ekaa kertaa kunnon rokkerilla laskiessa nyt tuli samanlainen helppouden tunne, kuin mitä aikoinaan ekat laskut leikkaavilla suksilla tarjoilivat. Ei tarvihe ressata suksen nokkien sukelluksista, ei edes tellukäännöksessä vaan voi antaa mennä vaan.... Tätä se autuus taitaa olla - reilun kolmen viikon päästä ollaankin sitten jo alpeilla ajelemassa pikkasen isommassa mäjessä rokettirollia DPS:lla! 

Päässä oli taas kypäräkammera, mutta herkkyys ei riittäny muuhun kuin pikimustaan kuvaan, joten harmiksemme ei nyt ole liikkuvaa kuvaa tarjolla - tyytykäämme siis pokkarin antimiin ja vitkalla otettuihin kuviin omatoimisesti:

1. hangesta 10sek.vitkalla ja härskit valot taustalla 2. taikasukset.

mOntturOk.

Nyt on saatu premier pidettyä sen aikaa pystyssä, enkoodattua video kokoon ja upittua vimeoo, että kaikki kansa voi ihastella (siis ihmetellä) monttu-liirailua. Olkaatten hyvät;


fira garvel pit from antti ruohonen on Vimeo.

Tusby-pudder.

Jaahas. Kyllä nyt etelän miähiä hemmotellaan, kun lunta pukkaa tälläkin hetkellä taivaalta melko kiitettävään tahtiin. Vapaalasku ja urbaanit puuterikentät ovat nyt pop ja jopa meitin "perus vapaalasku"medioiden lisäksi Iltasanomatkin on uutisoinut jäärien edesottamuksia mm. stadissa - ja olipa BLumikin tilattu kurvailemaan kameran eteen ihan vartavasten uutisointimielessä tms.

Pitihän sitä itekkin lähteä koluamaan eräälle soramontulle lauantaiaamupäiväksi, eikä lähes polven syvyisessä lumessa muiden jälkiä näkynytkään. Lunta on jo sen verran kivasti, ettei kolinaa pohjista hirveästi kuulunut, mutta kyllä jäi uudet sukset Talman huoltoon voideltavaksi siksi aikaa kun vanhoilla kolisteltiin monttuputikkaa. Melkoista kuntoilua tuo monttujääräily on kun muutaman käännöksen takia hinkataan sukset kädessä yläpeltiin vähän valiä - hauskaa se silti on. Varovasti piti kuitenkin mennä, kun ei ulkoa noita monttujen pohjia muista vaikka kesäisinkin tuolla on tullu fillaroitua. Mukana menossa oli kypäräkamera meikäläisellä ja kaverillani Karilla pokkari kädessä;

menomatka ja kiva keli, lunta tuloo lisää - auto on alemmassa ollut parkissa bout minuutin. 

almiina "haikille", vielä pärjäs hienosti jalkapatikalla

viriviri.

viriviri.

oli mulla tellut, ajoitus on vaan heikko

Videoo tuloo varmaan illalla kunhan saan setin kasaan, joten palatahan asiaan - MRO!