missä se skene menee?

Tsah. Kaikesta päätellen skene menee perjantai-iltana Wanhalle ylioppilastalolle taivuttelemaan suksia, tsiigailemaan laskupätkiä ja juomaan kaljaa. Muutoin Pyhäinpäiväviikonloppuna immeiset käyskentelevät messukeskuksessa Skiexpoilla - ja näin tein minäkin. Painopiste tosin viikonlopun meiningissä oli meikäläisen kohdalla vapaalaskuiltamat Wanhalla. Sen verran hyvä meininki oli iltamissa, ettei lauantaina vielä tästä afterin viettäjästä ollut messukeskukseen lähtijäksi... Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eli sunnuntaina sitä itsekin pääsi vääntäytymään expotohinan keskelle.

Vapaalaskuiltamista jäi (tällä kertaa) melkonen dagen-efter jostain kumman syystä, mutta myös väsymyksen lisäksi käteen jäi hyvä fiilis. Hyviä laskupätkiä nähtiin isolta kankaalta (tosin osan joutuu vielä katsomaan uudelleen jostain syystä jälkikäteen), hyviä suksikavereita tuli morjenstettua ja juttu tuntui luistavan mekoisen infernaalisella intensiteetillä ja porukalla oli hyvä fiilis. Suksisalista löytyi mielenkiintoisia sivakoita ja moilanenkin näytti ilmestyvän jostain!

Moilanen tutustuu Black Crowsin sivakoihin - Kuva; Sami Evilä.

Expoilta jäi puolestaan päälimmäisenä mieleen melkoinen markkinahumu. Olihan tänä vuonna kyllä esille saatu vaikka ja kuinka sivakoita, mutta ilmeisesti näin 2010-luvulla Skiexpojen kantava teema taitaa olla ostaminen? Ja tottahan toki, jos jotain ratkaisevan tärkeää olisi tällä hetkellä vielä vaille, kuten nyt vaikka jotain laskuvaatetta, sivakoita tai tulevan talven matka vielä uupuisi, niin kyllähän tuolta saisi hankittua varmasti kilpailukykyiseen hintaan edellämainittuja. Mutta eipä siinä - messuviikonloppu on takana ja normaalisti nyt alkaa armoton kauden avauksen vartoilu. Tänä vuonna kausi on tosin jo onneksi auki, joten odottelun kohteena voisi tällä kertaa olla vaikka SEN oikean talven saapuminen - Talman lähitörmäkin kun laittoi taas lapun luukulle kelien lämmitessä, lokakuussa mäen avaaminen oli kyllä hatunnoston arvoinen efortti Sipoon apleilla! Hiihtämisen sijaan nyt kasvatetaan sitten vaikka viiksiä;

4.11. -tilanne. Movember kehitystä voipi seurata TÄÄLTÄ ja jos miesten terveys ja hyvinvointi on muutenkin lähellä sydäntä niin hyvän asian puolesta voi myös lahjoittaa oikein oikeaa rahaa linkin takaa.

Lokakuu - Talma - lumi?!

KYLLÄ, sano! Saattaa siinä elefantin muistikin olla kovilla, jos kysellään, että ”milloin on viimeksi pistetty Sipoossa sivakat jalkaan Lokakuussa ja ihan oikealla lumella?” Vaan eipä tarvi vähään aikaan moista muistella. Tottakai se on PAKKO, ainakin periaatteesta lähteä suksimaan heti kun olosuhteet sen sallivat, joten ei tarvinnut eilen montaa kertaa miettiä tiistai-illan menosuunnitelmia kun Talma naamakirjassa avaamisestaan huuteli. Painettiin siis Annin kera Ooppelit letkassa kohti Sipoon vuoristoa ja tottahan se oli, että mäessä oli lunta.

snadisti vihertää.

Eipä tuo ”perherinteen” kondis nyt aivan sydäntalven herkkukelejä vastannut, mutta voi pojat kun oli siistiä suksia menemään! Ensimmäiset pari mäkeä tosin tuntuivat taas, ettei olisi suksilla ja saatika telluilla laskenut koskaan, mutta kyllä tunnin tahkoamisen jälkeen suksi kulki kantillaankin pariin otteeseen melkoisen väkivaltaisista ”nimismiehenkiharoista” huolimatta. Ja ISO plussa Talman köörille siitäkin, että tällä kertaa kaudenavausmäessä oli reilit ja pressit laitettu ainoastaan mäjen toiseen laitaan molempien reunojen sijaan ja mäkeä uskalsi viilettää vauhdikkaastikin ilman risteävää lökäpöksyliikennettä.

KAIKKI MÄKEEN – HETI!

Annikin hyväksyy!

Syksyssäkö kliffaa?

Zädäng. Kaikki aina valittaa ko syksy on ihan perssiistä - ja onhan se sitä. Mutta, onpa tuossa märässä ja kylmenevässä vuodenajassa myös kauniit puolensa. Henkilökohtaisesti syksy merkitsee lähinnä talven tulemista ja sitä myöten on ehkä tuskaisin kaikista vuodenajoista odotuksen ollessa viimeisimmillään ennen talven suomia iloja ja reissuja. Alla pikku editti pätkistä, joita on tullut kuvattua tässä viime viikkoina. Musiikista vastaa vallan mainio Half Past Never Band - tsek it out!

magiaa!

Juu, sanokaa mitä sanotte, mutta kyllä meikäläinen on ihan lumoissaan tuosta filmihommelista. Tottakai digikuvat saa käteen hetsilleen ja niitä voi sitten joko parannella tai pilata jälkikäsittelyllä vaikka kuinka paljon, mutta filmirullalle räpätyt kuvat kun saa kehityksestä kouraan niin olo on kuin jouluaattona. Tunnelma kuvissa on mielestäni maaginen ja jotenkin digikuvia syvällisempi. Ja ehkäpä syy siihen on juurikin se, ettei noita kuvia pääse sen enempiä manipuloimaan kehityksen jälkeen (ellei nyt skannauksen jälkeen väkisin halua)...

Negatiivista negatiiville kuvatessa on tosin se, että onhan tuo filmien kehitys nykyään ihan homokallista. Viimeisimmistä filmirullista maksoin kehityksestä n.22€ rulla, eli n. 20 kehitetyn rullan hinnalla lisääkin jo digikalustoon vaikkapa yhden laadukkaan objektiivin tms. Mutta kuvataan siis nyt harjoituskierrosten jälkeen harkiten ja lompakkoystävällisemmin.

Alla kuvia siis toisesta ja kolmannesta kuvaamastani filmirullista, joista toinen oli 400:n värifilmi ja toinen puolestaan vastaava 400:n mustavalkorulla. Objektiiveinä käytetty edelleen Hexanonin 40mm 1.8 ja pidempää 70-200millistä teleä. Skannatessa kuvat menettivät taas hieman parasta särmäänsä, mutta kuitenkin tunnelma ja meininki ovat edelleen tallella - ja edelleen katse harhailee laukaisimen räpsähtämisen jälkeen tutkailemaan kameran takapeltiä =)

Anni Sipoonkorvessa

Etana piirrellyt nimmarinsa parvekelasiin.

Timelapse "behind the scenes" niin lentokentältä kuin Vuosaaren satamasta

Vuosaaren nosturit vastavaloon telellä

Mutsi sienien pauloissa.

Vetomestari

peilikuva mökillä

räps!

Ai mitäpä tässä muuta - nyt kohotellaan kuntoa kohti talvea ja jonkin verran on myös riekuttu pihalla kamera kourassa kuvaillen niitä-näitä. Pari rullaa filmiäkin on juuri kehityksessä, saas nähdä mitä niistäkin tulee. Jospa sitä seuraavaksi taas niitä filmikuvia, mutta nyt alla muutamia digiruutuja.

Autoilua

mini-vetomestari Vuosaaren sataman "Horisontti" katsojatasanteelta.

Lisää suomalaista vientiä.

Rapuja on myös tapettu ja syöty kovasti.

Kävinpä Lentokentän kaltseilla vähän lentokoneitakin videoimassa, kovaa hommaa tuo lentskaribongaus...

ISO400

NAPS - ja katse siirtyy kameran okulaarista kameran takalevyyn... FFUUU - ei näy mittään vaan kädessähän on vanha kunnon filmirunko - tulee vähän tyhmä olo. Mutta samalla ei malttaisi millään odotella fimlinkehitystä ja sitä hetkeä kun saa napsitut kuvat kehitettyinä käteen. Nykyään se on niin helppoa kun epäonnistuneen ruudun voi poistaa ja napata kuvan uudelleen. Toista se PERKELE on filmikameralla.
Tosin, nyt kun olen yhden rullan kuvia räpännyt tuolla antiikkisella Konicalla räpsinyt, ei sekaan ole oikein epäonnistuneita kuvia sattunut... Okei, tuo ensimmäinen rullallinen kuvia on räpsitty sieltä sun täältä lähinnä mentaliteetilla "toimiikohan tämä", mutta mm. alla olevat kuvat ovat kyllä tulleet kehityksestä juuri sellaisina kuin oli tarkoituskin.

Kuvat on ammuttu 400:lle filmille (varmaan 10 vuotta vanhaa) ja skannattu kehitetyistä kuvista koneelle. Skannauksessa on näköjään paras terävyys sekä kontrastit jonkin verran kaikonneet, mutta tunnelma on kuitenkin edelleen läsnä. Ja näitä kuvia kun ei ole ajeltu RAWina minkään lightroomin ja photoshopin läpi niin jälki on OOGEETA. Antista tuli juuri filmikameramies pitkän tauon jälkeen. Kaikki kuvat kuvattu 40mm 1.8 Hexanonin lasilla, täyty tuonnempana testailla myös teleconvertterin kanssa samaa lasia sekä pidempää 70-200mm teleä.

"Iiihana tunnelma!"

Mutrupuu Sipoonkorvessa.

Kattokruunu

"vähemmälle käytölle jäävä"- nyt downgreidataan!

og-efektiä saa kun avaa kameran takakannen kesken filmirullan - taidetta tämäkin.

Sipoonkorven kansallispuisto

Sysky tulee, se on saletti! Kävin tässä maanantai-illan ratoksi tutustumassa kotikulmien luontoon, tai siis pääsee sitä lähempänäkin metikköön, mutta meikäläinen pyörähti Sipoonkorven kansallispuiston mailla vähän räppäämässä kameroilla. Pääasiallinen tarkotus ekskursiolla oli käydä napsimassa filmirungolla ensimmäinen rulla täyteen ruutuja ja selvitellä, josko Konicalla tulee laisinkaan kuvia ja jos tulee, niin osaanko moista vekotinta edes käyttää/valottaa oikein.
Tottakai nappasin reppuun völjyyn myös digirungon ja johan silläkin syksyisestä luonnosta tuli ikuistettua muutamia ruutuja sekä videota. Saas nähdä jos videoklipeille olisi joskus jotain käyttöä... Joka tapauksessa, on varsin mukavaa että n. 15min köröttelyllä pääsee tällainen etelän hidaskin kansallispuistomaisemiin jolkottelemaan, vaikkei kyseessä nyt ehkä olekaan Nuuksion veroinen epikki-mettä.

Anni nappasi vielä innokkaasta filmististä kuvan.

Konica FS-1 - ehtaa meininkiä.

Keinukallio Recon!

Joo. Nyt kun tuo SAA***nan plussakeli vei kaikki kivat lumimyräkän tuomat lumet mennessään niin päätin paikata kotonajäpittämistä tiedusteluretkellä Keravan vapaalaskun mekkaan, eli Keinukalliolle. Tuolla tunnelmallisella väkisinhiitäjien luvatulla maalla kun on aikoinaan kaupunki pyörittänyt omaa hiihtokeskustaan parine hisseineen, niin pohjat ovat myös edelleen laskuystävälliset vähälläkin lumella. Luntahan ei oo maassa nimeksikään, mutta kyllä siellä silti jo kovimmat sällit veti pertsaa jää-sohjo-sepelisekotuksessa bouttiarallaa 300-400metriä pitkää lenkkiä - RESPEKTIT siitä.

Oli ilo huomata, että rinnettä ja maastoa muutenkin oli harvennettu ja raivattu aluskasvillisuudesta todella paljon since viime kerran. Asialla kaiketi ovat olleet alueen frisbee-golf-rataa hanskaavat kiekonheittäjät. Nyt vaan rukoilemaan taivaalta lisää valkosta kultaa ja pakkaskelejä. Joka syksyinen tuska alkaa vaivata ihan tosissaan kun talvi antaa odottaa tulemistaa, kuten tiedätte. Napsin vähän kännykällä kuvia meiningeistä:

Jeejee - huipulla ei aina tuule!

Olishan tossa skinnaillu ylöspäi, mutta kävellen olis juotunna tuleen alas.

Freerideri on hukannu sauvansa dropin alle.

Topissa on melkein nilkkaan asti kultaa!

Vähän sais jyrkempää olla.

Äijä tuuppaa asenteella.

Rallia & Crossia

Tapaus; "ulosajo". Käytiin jätkien kanssa tuuppaamassa pari viikonloppua takaperin Alastarolla Rallycrossia ja kovana "rattimiehenä" en päässyt aikajoissa paalulle ja finaalissakin tuuppasin auton mutavellissä pihalle, joten hampaanrakoon jäi pouttiarallaa tukin kokonen haitta seuraavaan kertaan.


Rallycross from antti ruohonen on Vimeo.


Jos joku muu haluaa mennä myös ajelemaan, niin ainakin isommalla köörillä homma onnistuu melko kohtuu hintaan ja hyvällä sekä rennolla meiningillä tuolta; http://www.x-actionmotorsport.fi/

Expot sieltä viimeaikojen mukaisesta päästä...

"No Niin" voi vaan sanoa näistä viime vuosien Skii Expoista. Ja onneksi ei ole messujen lipuista tarvinnut maksaa moneen vuoteen mitää, vaan aina on jostain kaivettu fläbät itelle ja kavereille, nimittäin kyllä hieman korpeisi maksaa toistakymmentä euroa siitä, että pääsee penkomaan (karrikoidusti sanottuna nyt) jälleenmyyjien ja maahantuojien mallikappalelaareja. Okei, onhan se aina hauskaa päästä talvi- ja laskufiilinkeihin ständien lomassa, mutta esim. vapari- ja telluvehkeitä oli jo pelkästään vanhalla suksisalissa roimasti näytillä. Ehkäpä tulevaisuudessa voisi nämä vapaalaskusysteemit eriyttää tuolta messukeskuksesta jonnekin pienempiin piireihin ja puitteisiin?!

Tällä kertaa oli ostoslistalla jotain keveistä hanskoista, kuorihousuista ja alusasusta lähtien, muttei mitään löytynyt. Tuntuu tosiaan, että myyntikojuissa on joko perus bulkkikamaa pilkkahintaan ja sitten taas hyvä matsku on edelleen hinnoiltaan omissa sfääreissä ilman kummempia messutarjouksia. Käteen siis jäi 1,5h pikaprähdyksestä muovikassillinen lehtiä ja esitteitä nojatuolimatkaa varten. Nyt vaan lunta maahan ja sitä rataa, järkihän tässä kohta lähtee kun ajelee kesärenkailla näin pitkälle Marraskuuhun ja sukset homehtuu komeron nurkassa.

Antte Lauhamaa kertoilemassa Sastan vermeistä ja suunnitelmistaan. Komeen näkönen setti, hinta tosin tämän nihilistin ulottumattomissa.

Iltama sieltä hyvästä päästä

Huh. Ei se, että eilisestä olisi tullut jäätävä kankkunen, kun ei tullut - vaan huh sille, että minkälaisen spektaakkelin relaa.com, Arttu ja muut olivat saaneet järjestettyä Vanhalle eilen illalla. Paikalla kun oli lähes "kaikki", puitteet kun olivat noinkin hienot ja ohjelmakin sieltä prahaasta päästä. Bisse- ja vessajonossa nyt heilahti suotta jokunen tovi, mutta moinen kärrkyminen taitaa olla väistämätöntä kun samassa tilassa on n. 1100 kaljaa särpivää alamäki-ihmistä.

Eilisen ohjelmasta suuriman vaikutuksen meikäläiseen kuitenkin teki Guido Perriinin filmaama Xavier De La Ruen pätkä This Is My Winter. Varsinkin  leffan alku ja muutenkin lähes mahdottoman näköiset laskulinjat oli pistetty näytille hienosti ja välillä tuntu että itte on mukana. Sen sijaan All.I.Can jätti meikäläisen vähän kylmäksi, täytyy varmaan kattoa se jossain vaiheessa uudestaan... Mutta juu, kamera oli kuitenkin taskussa ja tuli pari fotoa napsittua;

Leffasali

Tamperelainen ja sano JUMALAUTA! Arskalla siis homma hallussa

Harzalla homma myös hyvissä kantimissa!

Tupa täynnä

Kerava Freeride-skene represents - YO!

Nikon kamera!

Bojoing! Valokuvista kun kovasti tykkään niin osuipa tuossa Nikonilta erään halpakejun mainoksessa silmään kamera malliltaan Coolpix P300. Vähän tarkemmin speksejä siinä sitten rupesin tutkimaan ja tyyppäsin vanhaa KVG taktiikkaa interwebissä hakien kys. värkkiä. Noh - pääspeksejä, jotka meikäläiseen teki aikamoisen vaikutuksen, ovat mm. valovoimanen 1.8 optiikka, 1080p video, melko hyvä kohinan sieto isoilla ISOilla ja hämärässä, 8 kuvaa sekunnissa parhaalla laadulla, täys manuaalitila, yms. yms.... Ja se suurimman vaikutuksen tehnyt seikka - että moisen tulitikkurasian saa 225€:lla kotiin kannettuna ja se mahtuu kaiken lisäksi taskuun!!! WTF siis. Tänään siis pyärittelin uutta masiinaa kätösissäni ja kävin auringonpaisteen myötä soramontulla vähän ottamassa kammeran valokuvaominaisuuksista ensi tuntumaa.

Siinä laitos ite.

1.8 bokehi on jepa.

edit; vähä lisää hämäräkuvia käsivaralla napsittuna;